Sormenjälkeni somessa

Ammattiesittely: äänisuunnittelija

Julkaistu 18.11.2021 05:36

Kuuntelen metsässä pehmeästi tassuttelevan pedon askeleita ja mietin, että jos silmät ovat sielun peili, niin korvat ovat mielikuvituksen porttikongi. Tällä kertaa vältyn otuksen kohtaamiselta, sillä askeleet ovat peräisin Roviolla työskentelevän äänisuunnittelija Toivo Kallion koneesta. Jos sinulla ei ole ollut tilaisuutta päästä seuraamaan äänisuunnittelijan työtä, se on helpointa havainnollistaa pienen testin kautta.

Peitä korvasi ja kerro, millaisia ääniä ympärilläsi äsken kuulit.

Kun nyt otat kädet korviltasi, kuuletko jotain uutta? Ehkä huomaat ilmastointilaitteen huminan tai hihasi kahahduksen. Näistä erillisistä äänistä punoutuu ammattilaisen käsissä kaikkea yksittäisestä tehosteesta kokonaisiin maailmoihin.

Toivo suunnittelee työkseen äänimaailmoja peleihin, mutta hän on aikaisemmin tehnyt äänisuunnittelua myös elokuviin. Elokuvien ja pelien lisäksi äänisuunnittelua on saattanut sujahtaa huomaamatta elämääsi, kun olet saanut äänipalautetta uuteen ohjelmistoon tutustuessasi.

Samalla kun juttelen Toivon kanssa äänisuunnittelusta, pääsen mukaan luomaan ääniltään kahta täysin erilaista metsää. Loputtoman tuntuinen äänikirjasto on kuin karkkikauppa, josta tekisi mieli testata jokaista vaihtoehtoa. Jos juuri oikeaa ääntä ei ole olemassa, Toivo voi myös itse nauhoittaa sellaisen. Sitä varten työpaikalta löytyy värikäs valikoima erilaisia materiaaleja äänen tekemiseksi, mutta kokemus ääninäyttelijän työstä on myös opettanut käyttämään itse tuotettua ääntä osana työkalupalettia. Jos en tietäisi, en ikinä arvaisi, että synkempään metsään on kätketty yksi ihmisen aikaansaama ääni.

Äänisuunnittelijan työ ei ole pelkkää äänien liimailua yhteen. Valittuja ääniä myös muokataan valtavasti suodattamalla ne erilaisten plugareiden läpi. Plugareita voisi verrata filttereihin, joilla voi muokata valokuvia. Voin vain hämmästellä, miten niillä voidaan vaikuttaa kaikuun, pehmeyteen, etäisyyteen ja ties mihin muuhun sellaiseen, mitä en osaa edes kuvitella.

Äänisuunnittelun tehtävä on palvella tarinaa, ja siksi sen lähtökohtana usein onkin päähenkilön kokemus ja tunnetila. Saan kuulla, että äänisuunnittelussa on eroja eri kulttuureiden välillä. ”Esimerkiksi amerikkalaisissa viihde-elokuvissa äänimaailma on usein hyvin aktiivinen - ohiajavien polkupyörien kellot soivat, miltei kaikki näkyvissä olevat linnut laulavat, kaikki laitteet piippailevat ja niin edelleen. Vaikkapa jossain pohjoismaisessa draamajännärissä saatetaan tehdä asiat paljon hillitymmin ja hakea äänellä psykologisempia tasoja”, Toivo havainnollistaa. Mekin pääsemme yhdessä valitsemaan metsiin aika monta laulavaa lintua ja alan hahmotella mielessäni tarinoita metsien äänien takana. Voisin jäädä rakentelemaan metsän yksityiskohtia tuntikausiksi. Toivo kertoo, että työssä onkin välillä vaikeaa olla käyttämättä liikaa aikaa ja energiaa niihin yksityiskohtiin, jotka ovat niin pieniä, etteivät erotu lopputuloksesta.

Toivo kiinnostui äänisuunnittelusta kuunnelmien ja elokuvien making of -dokumenttien myötä. Nuorempana hänestä oli hauskaa vaihtaa ääniä lempipeleihinsä ja sen seurauksena Max Payneen ilmestyivätkin Salkkareiden repliikit. Toivo on itse valmistunut elokuvataiteen koulutusohjelmasta, mutta hyviä reittejä äänisuunnittelijaksi olisivat myös esimerkiksi musiikkituottajan tai media-assistentin opinnot. Kannattaa myös varjella kuuloaan, koska kuulo on Toivon sanoin ”kertakäyttöinen aisti”. ”Äänisuunnittelusta kiinnostuneen kannattaa rohkeasti harjoitella äänien luomista tyhjästä esimerkiksi jonkin kohtauksen taustalle.

Tässä työssä parasta on se, että äänisuunnittelu on monella tapaa illuusioiden luomista niin, ettei kuulija tiedosta, miten kokemus on rakennettu”, Toivo kuvailee. Kun jätän tämän taianomaisen maailman taakseni ja istun jälleen työpöytäni ääressä, työhuoneen tuttu hiljaisuus ei ole enää äänetön.